@ 2008 Lawsoft Finland

AVIOLIITTOLAIN UUDISTUKSET (1.1.1992 alkaen)

Avioliittolakia on muutettu viimeksi vuoden 1992 alusta voimaan tullein säännöksin. Niiden sisältö näyttää monelle olevan toistaiseksi vieras: Vaikka aikaa on jo jonkin aikaa kulunut, vanhojen ajatustottumusten muuttaminen on usein hankalaa.

Muutokset liittyvät lähinnä puolisoiden välisiin varallisuussuhteisiin avioliiton aikana. Ne tuovat myös uusia mahdollisuuksia puolisoiden taloudellisten asioiden järjestelylle ja jäämistösuunnittelulle.

LAHJOITUSVAPAUS

Muotovapaus

Vuoden 1992 alusta lukien aviopuolisoiden välinen soipimusvapaus käsittää myös lahjoitusvapauden. Lain aiemmin sisältämä rajoitusjärjestelmä on poistettu. Oikeustoimen luonne ei vaikuta sen pätevyyteen. Laissa ei myöskään ole erityisiä muotosäännöksiä puolisoiden välisille lahjoille. Kiinteää omaisuutta koskevat luovutukset on luonnollisesti tehtävä puolisoiden välilläkin määrämuodossa.

Lahjoituskiellon kumoamainen avaa puolisoille uusia mahdollisuuksia´jäämistösuunnitteluun. He voivat lahjoittamalla siirtää omaisuuttaan vapaasti niin, että esim. ennakolta oletetuissa kuolintilanteissa lesken suoja perillisiä vastaan on mahdollisimman tehokas. Myös tietty varallisuus voidaan harkiten siirtää jollekin sukuhaaralle tms. Perilliset eivät voi perittävän kuoltua tehokkaasti vastustaa näitä toimia tai vaatia niitä peräytettäviksi, koska he eivät tule kuolinpesässä velkojan asemaan.

Rekisteröinti

Avioliittolain 45 § viittaa toisaalta uusitussa muodossaan lahjanlupaus- takaisinsaanti- ja ulosottolakeihin. Saadakseen suojaa puolison velkojia vastaan lahjoitus on rekisteröitävä maistraatille tehtävällä ilmoituksella.

Takaisinsaannin määräajat puolison ulosotossa ja konkurssissa määräytyvät em. lakien mukaisesti.

VALLINTARAJOITUKSET

Avioliiton aikaiset puolisoiden omaisuuden vallintarajoitukset liittyvät ensisijaisesti puolisoiden yhteseen asuntoon ja sen sisältämään koti-irtaimistoon. Toinen puolsio ei saa ilman toisen puolison lupaa luovuttaa näitä luovuttaa tai pantata. On huomattava, että keilto koskee vain asumistarkoituksen vuoksi suojattua irtainta omaisuutta.

Itse asunnon osalta jaottelu kiinteistöihin ja asunto-osakkeisiin on poistettu, ja luovutuskielto koskee siis kaikenlajisia, puolisoiden yhteisenä asuntonaan käyttämiä huoneistoja.

Edelleen, aiemmasta poiketen, tuomioistuin voi erityisestä syystä puolison hakemuksesta myöntää luvan luovutustoimeen.