@ 2008 Lawsoft Finland

AVIOERO

Avioeron hakeminen on nykyisellään mutkaton prosessi.

Lataa itsellesi avierohakemus ( I vaihe ) tästä. (pdf) Voit täyttää lomakkeen koneellasi ja tulostaa sen sitten allekirjoitettavaksi ja oikeudelle lähetettäväksi.

Harkinta-ajan jälkeen ero myönnetään automaattisesti sitä pyydettäessä. Puolisoiden omaisuus voidaan jakaa joko keskinäisin sopimuksin tai käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimin.

AVOPUOLISOIDEN VÄLISET SOPIMUKSET

Epävarmuustekijöiden ja kohtuuttomien lopputulosten ehkäisemiseksi, avoliitossa elävien olisi useimmiten syytä järjestää oikeusasemansa eron ja toisen kuoleman varalta sopimusteitse.

Sopimuksessa avoeron varalta voidaan sopia mm. siitä kummalle varallisuus kuuluu vai onko se yhteistä, kumpi jää asumaan yhteiseen asuntoon ja millaisin ehdoin. Mahdollista on sopia myös korvauksesta eroon syyttömälle osapuolelle.

Testamentilla voidaan määrätä omaisuuden jaosta kuolemantapauksen jälkeen,

AVIOPUOLISOIDEN VÄLISET SOPIMUKSET

Avioehto on tärkein aviopuolisoiden välisistä sopimuksista.

Perusajatuksena on puolisoiden omaisuuden tasajaosta luopuminen.

Avioehdon tarkoitus on tosin avioliittolain uudistusten jälkeen aiemmista ajoista jonkin verran muuttunut. Sillä voidaan nykyisin vaikuttaa ainoastaan ositukseen - ei puolisoiden omaisuuden vallintaan avioliiton aikana. Myös ulkopuolisen oikeus sulkea pois toisen puolison avio-oikeus toiselle lahjoittamaansa omaisuuteen on muutosten myötä poistunut. Toisaalta kohtuuttomia avioehtomääräyksiä voidaan sovitella tai jättää ne kokonaan huomioon ottamatta. Avioehtosopimus on mahdollista tehdä jo ennen avioliittoa kihlakumppaneiden kesken tai avioliiton aikana. Nimensä mukaisesti kysymyksessä on kaksipuoleinen sopimus, se on molempien osapuolten hyväksyttävä. Tullakseen voimaan avioehtosopimus on jätettävä rekisteröitäväksi.

OSITUS

Osituksessa puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen toteutetaan. Ositus ei ole kaavamainen tasajako, vaan siinä voidaan tarvittaessa ottaa huomioon useita erilaisia korjaavia tekijöitä (kohtuullistaminen, vastikkeet, toimiminen yhteiseksi hyväksi, avio-oikeusvarallisuuden parantaminen siitä vapaalla omaisuudella ym.)

Minkäänlaista ositussopimusta ei pitäisikään allekirjoittaa ennen kuin sen on puolison edunvalvojana tarkastanut perheoikeuteen perehtynyt juristi. Myös oikeuden määräämän pesänjakajan on kohtuuden mukaan otettava puolisoiden toivomukset huomioon ositusta toimittaessaan.