@ 2008 Lawsoft Finland

Yrityssaneeraus voi olla taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen pelastus.

Ohjelman aloittaminen voi olla ajankohtainen kun tilanne on tämä:

Rahat eivät riitä laskujen maksamiseen niiden erääntyessä, pankki ei enää myönnä lisää lainaa, vaan pyrkii hankkimaan entisillekin luotoillensa lisävakuuksia. Tavarantoimittajat saattavat kieltäytyä toimituksista siksi kunnes entiset laskut on maksettu.

Pahimmassa tapauksessa joku velkoja, tavallisimminverottaja tai vakuutusyhtiö päättää hakea yrityksen konkurssiin.

Yritys voi saada suojaa aggressiivisilta velkojilta yrityssaneerauksella. Saneerausmenettelyn aloittaminen merkitsee sitä, että yritys saa rauhoitusajan (8 - 10 kk) velkojensa maksamiselle. Velkoja on ryhdyttävä maksamaan vasta saneerausohjelman valmistuttua.

Yrityssaneeraus on konkurssin parempi vaihtoehto. Saneerauksen onnistumistodennäköisyys on sitä suurempi mitä aikaisemmin se aloitetaan. Joka tapauksessa yrityssaneeraushakemus on jätettävä ennen konkurssia.

Yrityssaneeraukseen pääsee varsin helposti, mikäli pari suurinta velkojaa kannattaa tai peräti hakevat saneerausmenettelyä. Mikäli kuitenkin nämä vastustavat menettelyn aloittamista, on pystyttävä osoittamaan syyt, jotka ovat johtaneet huonoon taloudelliseen asemaan ja mitkä toimet muuttaisivat suunnan.

Kysymys on oikeudellisin termein yrityksen elinkelpoisuudesta. Sillä, että yrityksellä on velkaa tai että sen omat pääomat on menetetty tai että yhtiö on ylivelkainen tai maksukyvytön ym. ei sinänsä ole kovin suurta merkitystä vaikkakin saneerausta vastustavat tahot näihin seikkoihin mielellään vetoavat. Mikäli käräjäoikeus päättää aloittaa saneerausmenettelyn, se määrää samalla selvittäjän. Selvittäjällä on mettelyssä keskeinen rooli. Selvittäjän tulee olla tasapuolinen, mutta käytännössä hän yleisesti edustanee enemmän velkojia. Selvittäjän ensimmäisenä tehtävänä on laatia saneerausohjelma. Siihen sisältyy toimenpideosa sekä maksuohjelma eli velkajärjestely. Maksuohjelma sisältää määräykset siitä, miten saneerausvelat on maksettava.

Saneerausvelkoja ovat kaikki ennen saneerausmenettelyn alkua syntyneet velat. Saneerausvelat jalkautuvat kolmeen pääryhmään: vakuusvelat, vakuudettomat velat ja viimesijaiset velat. Vakuusvelkaa on saneerausvelka, josta on annettu pantti. Vakuusvelan määrä on sama kuin pantin arvo saneerausmenettelyn alkamishetkellä vähennettynä rahaksimuuttokustannuksilla. Jos velkojalla on kiinteistökiinnityksiä yli käyvän arvon, vakuusvelkaa velkojalla on kuitenkin vain kiinteistön arvon verran. Vakuusvelkojen määrää ei voida menettelyssä alentaa. menettelyssä. Sen sijaan korkokustannuksia on mahdollisuus leikata. Myös vakuudettomia velkoja voidaan pienentää. Leikkaus voi olla yli 90 %. Edellytyksenä on kuitenkin että velkoja saata enemmän kuin hänen jako-osuutensa olisi hypoteettisessa konkurssissa. Maksettavaksi jäävät saneerausvelat voivat olla korollisia tai korottomia. Mikäli tavallisia velkoja sovitellaan, viimesijaiset velat jäävät pääsääntöisesti täysin ilman suoritusta.

Päätösvalta saneerausohjelman vahvistamisesta on velkojilla. Velkojat äänestävät saneerausohjelman puolesta, sitä vastaan tai jättävät äänestämättä. äänet lasketaan euroissa ja äänestäjien pääluvun mukaan. Usein käyn niin, että 20 % saneerausveloista riittää ohjelman vahvistamiseen.

Juuri se, että 20 % veloista riittää ohjelman vahvistamiseen merkitsee itse asiassa sitä, että toivottomiltakin tuntuneilla tapauksilla on mahdollisuutensa! - Yrityssaneeraus voi siis tuoda todellista apua sitä hakeneelle. Mitä aiemmin toimiin ryhdytään, sen parempi.